Meredith Mary

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Meredith Mary

Viesti kirjoittaja UniCorden lähetetty Su Helmi 22, 2015 12:28 am

"They asked me how I knew, my true love was true. Oh, I of course replied, something here inside cannot be denied."

Nimi: Meredith Mary (Mac Domhnaill)
Ikä: Fyysisesti n. 19-vuotiaan näköinen
Syntynyt: Kesällä 800-luvulla (kaksonen)
Sukupuoli: Nainen
Rotu: Vampyyri, level A, puhdasverinen
Luokka: Yöluokka
Kyky: Paralyysin luominen sekä hyvät muistinmuokkaamiskyvyt

”They said someday you'll find, all who love are blind”



Ulkonäkö:
¤ N. 170 cm pitkä ja solakkavartaloinen
¤ Nuorehkonnäköiset kasvot, mutta itsevarma ja itsetietoinen olemus
¤ Pukeutuu naisellisesti ja ”vanhoihin klassikoihin”
¤ Pitää aina pitkät, vaaleat kutrinsa vapaina
 
Meredith on toki moneen tuhanteen kertaan ehtinyt kasvaa (ainakin ihmisen mittapuulla) aikuiseksi naiseksi, mutta hänen kasvonpiirteissään on hitunen jäljellä tietynlaista nuorekasta pyöreyttä. Hän on enemmän suloisen kaunis, kuin täyteen kukkaan puhjennut rotunainen, mikä saa aikaiseksi todellista viattomamman vaikutelman, noin ulkonäöllisesti ainakin. Pyöreydestä huolimatta neitokaisella on siro pään luusto ja korkeat, ulkonevat poskipäät ja kapeat leukaperät. Ja kun taasen pään muodot ovat pehmeän pyöreät, ovat Meredithin kasvojen muut osat hyvin pointillisia ja teräviä. Hänen silmänsä muodostuvat kahdesta hivenen kaarevasta linjasta, jotka ulkoreunaa kohden yhdistyvät teräväksi, kapeaksi kärjeksi. Haalean sini-harmaita silmiä kehystävät tuuheat ja pitkät ripset ja kasvojen ilmeitä tulkitsevat ohuet, vaalean punertavan ruskeat ja tyylikkäiksi muotoillut kulmat. Nenän muoto jatkaa pehmeää, mutta terävää linjaa kaartuen kärkeä kohden aavistuksen ylöspäin ja muodostaen pienen, siron ja ylös kohoavan nenänpään. Huulensa ovat hyvin tasapaksut, heleän ruusuisen väriset ja aavistuksen nekin koholla. Amorin kaari taittuu kuin mestaritekijän veistoksessa lähes täydellisenä muodostaen huulista kuin sydämen muotoiset. Huultensa alla leuka noudattaa puolestaan pehmeää linjaa sekin, kohoten hieman eteenpäin ja laskeutuen sirosti kaulalle.
Kaikkea sitä vampyyrimaista, kalmakasta kauneutta kehystävät hivenen lainehtien laskeutuvat punertavan kultaiset kutrit. Ne myötäilevät kasvojaan, kuin ne yrittäisivät omalta taholtaan ylistää kantajansa kauneutta. Otsan päältä ne jakautuvat kahteen osaan, jakauksen ollessa enemmän oikealla kuin keskellä. Pituutensa puolesta nämä kutrit roikkuvat aina selän puolessa välissä asti.

Olemukseltaan Meredith huokuu ehdottomasti itsevarmuutta ja sen hänestä huomaa heti. Hän saattaa tämän ylitsevuotavan itsevarmuutensa vuoksi näyttää helposti hyökkäävältä ja tuimaltakin kasvoiltaan, mutta hymy on herkässä hänellä melko usein ja se viimeistään sulattaa pois kaikki aiemmat, negatiiviset ensivaikutelmat. Ilmeikkääksi Meredithiä ei voisi niinkään kutsua, sillä ilmeet hänen kasvoillaan jäävät melko pienieleisiksi, vaikka tunnemaailmansa puolesta ne voisivatkin olla jotain paljon suurempaa. Ilmeettömyytensä neitokainen korvaa kovaakin kovemmalla äänellään ja räiskyvällä persoonallaan, joka muutoin elekielessä kyllä näkyy. Meredithillä on tapanaan elävöittää keskusteluja runsailla käsieleillä ja ottamalla koko vartalonsa mukaan puhumiseensa, oli hän sitten mielekkäällä tai vähemmän mielekkäällä tuulella.
Pituudeltaan Meredith on aikalailla vakiota, eli 170cm luokkaa. Hän on pituuteensa nähden sopusuhtainen, enemmän solakka kuin lihaksikas, vaikkakin asennoltaan melkoisen jämerä. Virheettömän valkean ihonsa peitteeksi Meredith käyttää vaatteita, jotka huokuvat naisellisuutta. Tietynlainen jämähtäminen muoti-ihanteissa jonnekin viime vuosituhannen alkupuolelle huokuu pukimissaan, varsinkin niissä juhlallisemmissa sellaisissa. Pyrkimys on suuri pysyä nykytilanteen mukana, mutta Meredith haluaa siitä huolimatta olla lojaali omalle tyylisuunnalleen ja hän on ilokseen huomannut ”vanhojen klassikoiden” tulevan takaisin muotiin. Naisellinen, luonnonläheinen sekä huoleton ovat niitä sanoja, jotka parhaiten hänen tyyliään nykyiseltään voisivat kuvata.

”Oh, when your heart's on fire, you must realize, smoke gets in your eyes.”

Luonne:
¤ Räiskyvä, epäilyttävän hiljainen ja kaikkea siltä väliltä, Meredith on mitä milloinkin huvittaa
¤ Enimmäkseen äänekäs ja läsnäolonsa esille tuova
¤ Oman tiensä kulkija
¤ Absoluuttinen romantikko

Meredithin läsnäolo ei todellakaan jää keneltäkään huomaamatta, jos neitokainen haluaa tehdä itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Harvemmin hän yrittää edes olla huomaamaton ja piilossa. Ei sillä, että itseään haluttaisiin erityisemmin esiin tuoda jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, vaikka huomion saaminen mukavalta tuntuukin. Syy on enemmänkin siinä, että mihin tahansa paikkaan päätyessään ja minkälaisia keskusteluja tahansa salaa kuunneltuaan on suorastaan mahdotonta pitää näppinsä erossa ja olla tuomatta omaa, mahtavaa persoonaansa ja sitäkin mahtavampia mielipiteitään esille. Ja senkin vuoksi, että muutama kymmenen vuotta elettyään täysin eristyksissä kiven alla ei sellaista eristäytymistä kaipaa enää sekuntiakaan.
Lievästi sanottuna Meredith on oman tiensä kulkija. Hän ei tunne olevansa rajoitettu tai velvoitettu kenenkään toimesta ja sen puitteissa hän maanpäällistä eloaan myös harjoittaa. Hän osakseen käyttäytyy näin ikänsäkin vuoksi, sillä hän ei koe, että olisi kovinkaan montaa sellaista vampyyria, kuka voisi millään tasolla olla yläpuolellaan. Tämä ei kuitenkaan ole koskaan johtanut siihen, että Meredithistä olisi tullut ylpeä tai nokkava. Hän on yhä se sama jalat maassa ja pää tähdissä kulkeva olento, jota hän on aina ollut. Ikä on tuonut mukanaan vain varmistuksen siitä, ettei hänen todellakaan tarvitse yhtään hillitä sitä, mitä hän on ja antaa tuntemusten tulla, jos niitä on tullakseen. Meredith on siis täysin häpeilemätön, niin hyvässä kuin pahassakin. Voisi myös sanoa, että jokseenkin Meredith on tasapainoton, ainakin silloin, jos elämältä puuttuu määränpää ja jokin, johon keskittää kaiken huomionsa. Tällaisia asioita valitettavasti on tullut hyvin vähän neitokaisen eteen vastaan ja se onkin johtanut jonkinlaiseen puolihulluuteen. Lisäksi järkensä osittainen menettäminen niin pitkään eläessä voi jokseenkin olla välttämätöntä loppujen lopuksi. Kaiken Meredith silti on omaksunut omaksi persoonakseen ja täysin hyväksynyt piirteikseen. Eikä hän piilottele, edes sitä hullumpaa puolta itsestään yhtään vähää.
Niin uusia kuin vanhempiakin tuttavuuksia Meredith kohtelee kuta kuinkin samalla tavoin. Hän ei erottele henkilöitä, ellei ole täysin varma näiden luotettavuudesta ja aikomuksista. Harva henkilö pääsee todella tuntemaan Meredithiä, sitä todellista paloa tuon vampyyrin sisällä, joka valjastaa kaiken sen ulkokuoressa tapahtuvan, mikä ulospäin näkyy. Meredith on hyvin intohimoinen, montaakin asiaa kohtaan, mutta rakkaus on hänelle se suurin intohimo kaikista. Aito rakkaus, sen löytäminen ja säilyttäminen ovat ehkä niitä kaikkein suurimpia asioita, joita Meredith tuntee voivansa saavuttaa. Hänen tuntemuksensa ovat yleiseltä laadultaan hyvin voimakkaita, vaikkakaan ne eivät välity hänen ilmeettömille kasvoilleen helposti. Kenellekään ei yleensä siitä huolimatta jää epäselväksi, millä mielellä Meredith milläkin hetkellä on. Salaperäisyys onkin ehkä yksi niistä asioista, joihin Meredith ei luontevasti pysty. Kuten ei myöskään valehtelu tai huijaaminen. Hän on erittäin suorasanainen ja sanoja säästelemätön sekä häikäilemätön. Tahallaan ilkeä, tahallaan kohtelias tai ihasteleva Meredith ei liiemmin yritä olla. Hänen minkäkin hetkinen tunnetilansa vaikuttaa lähes täysin siihen, minkälaista kohtelua kukakin saa osakseen. Tietysti pieniä vaikutuksia ympäristö ja ympärillä olevat henkilöt voivat tuoda tullessaan, mutta ne vaikuttavan lopulta melko vähän hänen mielialaansa.

”Yet today, my love has flown away. I am without my love.”

Määrätietoinen on myös yksi asia, joka on sisäistynyt tämän neitokaisen ytimeen hyvin syvälle. Jos jotain tai jonkun hän haluaa omistaa ja saada, sen eteen myös tehdään kaikki mahdollinen. Seuraamuksia ei mietitä sen liiemmin kuin sivullisia uhreja tai mahdollisia korvausvaatimuksia.
Läheisin henkilö Meredithille on ehdottomasti hänen veljensä, vaikka Meredith ei olekaan mielissään ajatuksesta, että hänen tulisi mennä tämän kanssa naimisiin ja tehdä lapsia. Hän rakastaa veljeään, mutta enimmäkseen kuten veljeä rakastetaan. Ja se intohimoisin rakkaus, sen hän on myös jo kohdistanut erääseen toiseen, joten sitä suuremmalla syyllä Meredith jättäisi mielellään veljensä vain veljekseen eikä tee tästä aviomiestään. Tietynlaista mustasukkaisuutta hän silti saattaa kokea, jos näkee veljensä lämpimissä väleissä kenen tahansa muun kanssa. Omistushaluinen ja kiintynyt ovat ehkä suurimmat tunteensa veljeään kohtaan. Vanhempansa ovat myös yhä mielessään alati, mutta perheen erkaantumisen jälkeen hän ei ole näitä tavannut. Muita läheisiä henkilöitä Meredithin elämään ei ole pahemmin siunaantunut eristäytyneen elämäntyylinsä vuoksi. Sukulaisilleen neitokaisella silti on tilaa sydämessään ja ymmärryksessään ja heille hän suo vain hyvää kohtelua.

Menneisyys:
Meredith syntyi hieman veljensä jälkeen hänkin 800-luvulla puhdasveriseen perheeseen, kelttien aikaiseen Irlantiin. Ja kuten puhdasveristen sukujen perinteisiin kuuluu, olisi Meredithin määrä vielä joskus mennä naimisiin veljensä Dorianin kanssa. Meredith ei tätä ajatusta omaksunut, ainakaan aivan heti, mutta vielä tuolloin kuvitteli, että se hyväksyminen vielä joskus hänestä tulisi kumpuamaan esiin.
Eläminen vampyyrina kävi tuohon aikaan vielä helposti, eikä heidän tarvinnut salata itsejään, kunhan eivät paljastaneet koskaan todellista luontoaan kenellekään. Meredithillä tosin voimiensa vuoksi saattoi käydä kerran, jos toisenkin muutamia vahinkoja, joidenka vuoksi hän sai jonkin asteisen demonin/paholaisen maineen sen aikalaisten keskuudessa. Hänen veljensä kuitenkin oli jo aiemmin saavuttanut ihmeparantajan eli druidin aseman ja tuon aseman suojissa Meredith oli lähes koskematon eikä kukaan uskaltanut häntä julkisesti mistään syyttää. Hänen veljensä olikin aina ollut niin erkoinen tapaus, varsinainen mysteeri, joka vaivasi Meredithiä vuosisatoja. Myöskin myöhemmin ilmaantuneet muistinmuokkauskyvyt kävivät käteviksi vahinkojen sattuessa eikä sukupolvien vaihtuessa pahasta demonista ollut jäljellä, kuin satuja vain.
Kun vuodet vierivät ja aika olisi ollut jo otollinen naimisiin menolle huomasi Meredith yhä omaavansa vastahakoisia ajatuksia tälle perinteelle. Sen lisäksi ilmestyi muitakin asioita, jotka liiaksi veivät kaiken ajan ja huomion itseensä. Vampyyrinmetsästäjistä alkoi muodostua ilmeinen uhka ja myöskin riesa, jonka vuoksi perheen täytyi pitää jonkin aikaa matalaa profiilia. Tämä kaikki johtui enimmäkseen Dorrenista, joka tuntui alati olevan varovainen ja suojeleva varsinkin sisartaan kohtaan, kuin tämän perässä jokin näkymätön uhka olisi ollut. Meredithistä tuo kaikki oli vain veljensä vainoharhaisuutta, mutta hän antoi veljensä leikkiä henkivartijaa, jos tämä kerran halusi. Se oli vähintä, mitä saattoi tehdä sen jälkeen, kun hän oli tuon kanssa kieltäytynyt menemästä naimisiin ja se selkeästi häiritsi Dorrenia. Tällä hiljaisella ajanjaksolla Meredith ei ollut pahemmin tekemisissä kenenkään, paitsi perheensä ja muun sukunsa kanssa. Tänä aikana nainen myös ensimmäistä kertaa elämässään rakastui ja toistaiseksi myös viimeistä kertaa. Se rakkaus koki kuitenkin suuria vastoinkäymisiä, sillä Meredith ei koskaan tohtinut paljastaa rakkauttaan kenellekään, varsinkaan sen kohteelle ja näinpä ollen hän joutui salaa siitä myös kärsimään, ettei koskaan saanut vastakaikua.
Suunnilleen 1500-luvun paikkeilla asetelmat kääntyivät vielä enemmän päälaelleen ja vampyyrinmetsästäjät ryhtyivät nyt jahtaamaan itseään Mac Domhnailleiksi kutsuvaa perhettään. Perhe joutui jättämään kaiken taakseen, myös Meredithin vampyyrirakkauden, jota neitokainen joutui kiven alle piiloutuneena suremaan monia satoja vuosia. Täysin eristyksissä eläen perhe nousi viimein takaisin maanpinnalle, huomaten maailman heidän ympärillään muuttuen, kuin aikaa olisi satojen vuosien sijaan kulunut tuhansia vuosia. Myös Meredith oli muuttunut ja muutoksensa vuoksi hän päätti jättää perheensä taakseen ja jatkaa kulkuaan yksin.
Tottuminen nykymaailmaan kesti aikansa, mutta kaiken tuon ajan Meredith käytti etsiäkseen muita sukulaisiaan ja eritoten rakkauden kohdettaan. Kuultuaan tämän menneen naimisiin toisen vampyyrittaren kanssa ja myöhemmin kuolleen päätyi Meredith sen sijaan etsimään muita yhtäläisyyksiä. Samalla suurta surua potien Meredith pääsi yhden vihjeen jäljille, jonka oli määrä johdattaa hänet sukulaisensa luokse. Eipä hän arvannut Willingtonin Akademiaan päätyessään, että yhden sukulaisen sijaan sinne oli päätynyt heitä useampia. Ja vielä tänäkään päivänä Meredith ei tiedä, että hänen veljellään oli koskaan ollutkaan mitään kytköksiä näihin vampyyrinmetsästäjiin, jotka heidän elämästään niin surkeaa tekivät. Tämän vuoksi Meredith ei liiemmin pidä metsästäjistä, ei suorastaan siedä näitä. Ihmisten kanssa naisella ei ole paljoakaan kokemusta, kuten ei näiden nykymaailmastakaan.

”So I smile and say, when a lovely flame dies, smoke gets in your eyes.”

Perhe: Veli Dorren (Dorian) sekä vanhemmat Mary sekä Edward

Yksityiskohtia: Meredith ja Dorian eivät ulkonäöllisesti ole täysin sisarusten näköisiä, mutta heidät yhdistää toisiinsa ainakin yksi selkeä ele; heillä on molemmilla tapanaan hivellä, hieroa tai muutoin kosketella leukaansa erinäisissä tilanteissa ja tunnelmissa.
Meredith ei tiedä veljensä veren olevan erikoislaatuista, ja että tämä monia vuosia taaksepäin teki sopimuksen vampyyrinmetsästäjien kanssa pelastaakseen perheensä harmilta ja, että sen sopimuksen rikkoutumisen vuoksi nämä elivät satoja vuosia piiloutuneina sen jälkeen.
Kanssakäymisensä ihmisiin on ollut lähes aina melko rajallista eikä Meredith ole ollut näiden kanssa lähemmissä tekemisissä miltei ollenkaan. Ravinnokseen Meredith on aina käyttänyt muiden vampyyrien verta.
Ei ole tottunut sukunimeen, Mac Domhnaill on pelkästään ajan mukanaan tuoma välttämättömyys. Kulkee useimmiten nimellä Meredith Mary, jonka vuoksi Maryä luullaan usein hänen viralliseksi sukunimekseen

Suhteet:
Seurustelukumppani/ihastus/säätö: Lucas Middelton
Ystävät:
Tuttavat: Belamie Blackthorne, Sidney Taylor, Akira Hito
Vältellyt:
Vihamiehet:
Sisarukset/serkut/muut sukulaiset: Dorian Raigan (veli), Brandon Raven (serkku), Lucas Middelton (eno/setä)

Lyriikat: Smoke gets in your eyes by The Platters


Viimeinen muokkaaja, Gorden pvm Su Loka 02, 2016 6:45 pm, muokattu 3 kertaa

_________________
Would you die tonight for love? Baby, join me in death
avatar
UniCorden
Mode

Viestien lukumäärä : 1688
Join date : 27.02.2011
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot https://oversorrowed.wordpress.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Meredith Mary

Viesti kirjoittaja UniCorden lähetetty Pe Toukokuu 15, 2015 11:25 pm

Syksy 2013.

2.10. ilta (päärakennuksen aula) Ghosts from the past ~ Kesken - Via Brandon (norppamus)
24.10. iltapäivä (kahvila) The starting point of all achievement is desire ~ Kesken - Via Akira (Emiru)
27.10. ilta (nc:n asuntolan käytävä, 2. kerros) Death by glamour ~ Kesken - Via Dorian (norppamus)
alkuilta (nc:n kirjasto) Don't drop the soap ~ Kesken - Via Sidney (Emiru)
10.11. ilta (Dorianin luokkahuone) I heard you got a filthy heart ~ Kesken - Via Belamie (Maeri)

_________________
Would you die tonight for love? Baby, join me in death
avatar
UniCorden
Mode

Viestien lukumäärä : 1688
Join date : 27.02.2011
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot https://oversorrowed.wordpress.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa